**** Jarkko Sipilä, Muru

Crime Time 2011

Perinteistä Takamäki-laatua Sipilältä. Kerronta on sujuvaa ja tarina koko lailla uskottavaa. Juoni kulkee ja vähän on sanomaakin ympätty sekaan. Mikä voisikaan olla parempaa ajanvietettä kirjojen parissa kuin toimiva ja selkeä dekkari!

¤¤¤ Jörn Donner, Berliini-raportti 1958-2008

Otava 2008.

Tuli käytyä talvilomalla kaupunkimatkalla Berliinissä tutustumassa kaupunkiin. Olen kylläkin tehnyt kaupungissa aiemmin 42, 195 km mittaisen sightseeingin jaloin, mutta oikeastaan kaupunki oli uusi ja tuntematon. Kirjastosta matkaoppaita katsellessa mukaan tarttui Berliini-raportti, josta toki olen lukenut aiemminkin. Takaisin tultua sen lukeminen tuntui tarkoituksenmukaiselta.

Hattua täytyy tietysti nostaa Jörn Donnerille pitkäaikaisesta havainnoinnista Berliinissä. Kirja avautui reissun jälkeen varsin hyvin, lähes kaikki paikat kirjassa tunnisti, ainakin ne oli havainnoinut kartalta.

Kirjan lukeminen oli kuitenkin aika raskasta, se ei kuljettanut eteenpäin, eikä siihen syntynyt vetoa. Aihe kokonaisuudessaan sai kuitenkin minut lukemaan kirjan loppuun, osin myös se, että oli mielenkiintoista odottaa myöhempien vuosien täydennysosioita.

*** Jonni Aho, Musta sade

Revontuli, 2002

Ryhdyin katsomaan aakkosjärjestyksessä kirjaston dekkarihyllyä ja tämä oli alkupäässä. Ei ollenkaan kehno kirja, ihan mukavalta tuntui. Valitettavasti on toistaiseksi jäänyt kirjoittajansa ainoaksi kaunokirjalliseksi teokseksi. Kannattaisi jatkaa.

Sinänsä aakkosjärjestyshomma ei sitten seuraavan kirjailijan kohdalla toiminut, yritin lukea Jaana Airaksisen kirjoja, mutta totesin että en siihen kyllä kykene. Täytyy yrittää joskus uudestaan, mutta pidän puolikkaan kirjan jälkeen erikoisena, että nämä ovat ylittäneet julkaisukynnyksen.